Tietokoneiden alkuaikana puhutti paljon maadoittaminen. Sen tehtävänä oli tarjota käyttäjälleen turvaa mahdollisessa vikatilanteessa. Olikin mietittävä, miten maadoitat kallisarvoisen tietokoneesi?
Perusratkaisu oli kytkeä tietokone jo valmiiksi maadoitettuun pistorasiaan. Vielä -90-luvulla rakennetuissa talossa pistorasioiden maadoittaminen ei ollut automaattista.
Pistorasian tunnistaa maadoitetuksi siitä, että sen reunassa on kaksi metallista kosketinpintaa. Kun pistoke työnnetään pistorasiaan, pistokkeen ulkoreunassa olevat metallipinnat tulevat kontaktiin pistorasian metallipintojen kanssa.
Tällaiset maadoitetut sähkökalusteet eivät olleet siis joka huoneessa käytössä. Yleisimmin maadoitetut rasiat löytyivät keittiöstä ja pesuhuoneesta sekä wc-tiloista. Mikään näistä ei sovellu arvokkaan tietokoneen käyttöpaikaksi. Moneen keittiöön ei toivottu silloista isoa metallilaatikkoa (keskusyksikkö), näppäimistöä, hiirtä ja isoa kuvaputkinäyttöä. Esteettisen haitan ja suuren tilan tarpeen lisäksi laitteet pitivät merkittävää ääntä.
Maata näkyvissä?
Näistä johtuen silloin pohdittiin paljon vaihtoehtoja, millä maadoituksen voisi toteuttaa parempaan käyttöpaikkaan. Joku ehdotti maadoitusliitännän liittämistä lämmityspatteriin. Esillä oli kuparitangon upottaminen pihalle ja siitä johtojen vetäminen tietokoneen pistotulpan maanapaan. Melkoisia virityksiä, sanoisin.
Maadoituksesta voit lukea lisää Wikipediasta.
Meillä tietokone päädyttiin sijoittamaan vanhempien huoneeseen, jossa sattui olemaan maadoitetut pistorasiat.
Miksi maadoittaminen?
Tietokoneiden ja minkä tahansa sähkölaitteen häiriötilanteessa maadoitus tuo turvaa laitteen käyttäjälle. Maadoituksen tehtävänä on ohjata laitteen metalliosiin, runko on usein metallia, osuva jännite takaisin sähkökeskukseen ja lopulta kirjaimellisesti maaperään. Maadoitus aiheuttaa vikatilanteessa sulakkeen palamisen, ja laitteen käyttäjä ei saa sähköiskua.
Maadoitus on siis turvallisuustekijä. Jo pitkään uusissa taloissa kaikki pistorasiat ovat olleet maadoitettuja. Sen vuoksi tietokoneen sijoittelu on helpompaa, eikä asiaa tarvitse niin miettiä. Toisaalta nykyään yleisissä kannettavissa tietokoneissa koneet on suojattu (koteloitu) sillä tavalla, että pistorasialta ei vaadita maadoitusta. Tällöin latausjohdon pistotulppa on ohkainen, ja ei siis sisällä maadoitusnapoja.
Voit myös lukea tietokoneen hankintaa koskevan kirjoituksen. Arvokas tietokone ei ollut ihan tavallinen hankinta. Senpä vuoksi käytön pitkäikäisyyteen kannatti kiinnittää huomiota mm. maadoittamisen osalta. Toinen hyödyllinen suojamekanismi on ylijännitesuoja, mutta siihen palaamme toisessa yhteydessä.
Bittimuseo kysyy, meneekö maadoitus yli ymmärryksen?
Kiitokset kuvista / Thank you for the pictures:
Osmo
Jos huoneessa on maadoittamattomat pistorasiat, mitään siellä ei saa maadoittaa. Tämä voisi olla hengenvaarallista. Mitään jatkojohtoja ei saa alkaa vetämään tai tekemään maadoituksia patteriin. Kone vain maadoittamattomaan rasiaan riippumatta siitä, mitä käyttöohje sanoo. Jos haluaa lisäturvaa, voi ostaa 15 eurolla vikavirtasuojan, joka kytketään rasiaan.
admin
Kiitos kommentistasi. Näin se on, että maadoituksen pitää tilassa olla kokonaisuudessaan toteutettu, jotta ei tule turvallisuusriskiä omista virityksistä. Tai sitten toimitaan kokonaan ilman maadoitusta. Tämä oli paljon puhuttava asia siinä vaiheessa, kun tietokoneet maksoivat noin 15000 markkaa, eli suuruusluokaltaan 2500 euroa.