Matkapuhelimen SIM-kortit ovat kokeneet 20 vuoden aikana melkoisen kutistumisen. Tänä päivänä SIM-kortin kokoa voidaan rinnastaa pikkusormen kynnen kokoon. Eniten käytössä olevat koot ovat mini, mikro ja nano. Näistä mini on ns. normaali koko. Muistatko ensimmäiset suuret SIM-kortit?
Ensimmäiset kortit olivat paljon nykyistä suurempia, luottokorttien kokoisia. Olihan puhelimetkin suurempia ja niissä ei ollut ongelmaa ison kortin sovittamisessa.
Itse käytin Nokian puhelimia, ja niissä kortti sijoitettiin aina tukevasti laitteen rungon ja akun väliin. SIM-kortti pysyi hyvin paikoillaan.
Luokkakaverillani oli Motorolan puhelin, jossa SIM-kortti työnnettiin puhelimen alareunasta rungon sisälle. Kun puhelin käytössä kului, alkoi SIM-kortti luiskahtaa ulos omasta kolostaan. Ongelma oli ilmeinen, kun kortti tipahti kesken puhelun lattialle tai maahan. Kaveri tiivisti kortin aukkoonsa milloin milläkin tulitikun kokoisella kappaleella.
Erityistä tarvetta pienemmille korteille ei varmastikaan tuolloin ollut, vaikka jokaisen kuutiomillimetrin puhelinvalmistajat halusivat hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Silloin valmistajat kilpailivat siitä, kuka tekisi pienimmän matkapuhelimen.
Pienimmät matkapuhelimet mahtuivat kämmenelle, voi sanoa että kouran sisälle. Sen jälkeen laitekoko on kasvanut, kun valmistajien mielestä jokaisessa puhelimessa on oltava suuri näyttö. Samalla on lisätty paljon muuta tekniikkaa rungon sisälle, ja sen vuoksi entistä pienemmille SIM-korteille on tarvetta. Onhan useissa puhelinmalleissa jo kaksikin puhelinliittymää, ja nehän tarvitsevat omat liittymäkorttinsa.
Viime vuosina joissakin tilanteissa SIM-korteista on luovuttu kokonaan. Sähköistä SIM:ä (eSIM) käytetään mm. älykelloissa, mutta myös muutamissa puhelinmalleissa.
Kiitokset kuvista / Thank you for the pictures:
One thought on “Muistatko suuret SIM-kortit?”