Muistatko aikaa, jolloin pelit ladattiin kasetilta? Ensimmäiseksi tietokoneeksi 80-luvulla kotiimme hankittiin Commodore 16. Sitä ei kovin yleisesti tunneta, mutta C64 eli kehittyneempi Commodore 64 onkin sitten paljon tunnetumpi. Sanotaanhan sitä myös Tasavallan tietokoneeksi. Niin suosituksi se Suomessa muotoutui.
Meillä pelit löytyi kaseteilta. Lerput eli tietynlaiset levykkeet olivat silloinen toinen vaihtoehto. Ihmettelin, miksi pelien kasettikotelon käärepahveissa on aina niin hienot kuvat, kun pelit ovat todellisuudessa melkoista pikselimössöä. Annetulla kuvalla ja varsinaisella peligrafiikalla ei ollut juuri mitään tekemistä keskenään. Mielestäni esitemateriaalissa olisi kuvat voineet olla samaa tasoa kuin itse pelissä.
Pitäisikö nykyään kysellä, eivätkö pelit voisi olla vähän vähemmän realistisia ilmeeltään? Nyt peleissä liikkuu melko sulavasti oikean näköisiä ihmishahmoja. Äänimaailma on todellisuudesta tallennettu. Virtuaalilaseilla jopa voidaan mennä pelimaailmaan sisälle.
Pelin lataaminen kasetilta
Palataanpa 80-luvulle. Kasetti masiinaan, puoli tuntia odottelua ja sitten pelaamaan. Jossakin vaiheessa tuli erilliset Turbo-sovellukset käyttöön, jolloin itse pelidata meni pienempään tilaan eli vaati vähemmän kasettiaikaa. Ensin ladattiin lyhyempi Turbo-ohjelma kasetilta, ja sen jälkeen ladattiin varsinainen peli. Turbo-ohjelmien ansiosta latausaika lyheni. Voin muistaa mielessäni sen näytön välkkymisen ja kaiuttimen ulinan.
Tällä videolla näet ja kuulet, millaista pelin lataaminen oli siihen aikaan. Huomaa kuitenkin, että monella näytöt olivat kaksivärinäyttöjä, eli käytännössä latauskuva ja peligrafiikka olivat yhden värin erilaisia sävyjä.
Mutkia ilman autopeliä
Aina kaikki ei mennyt toivotulla tavalla. Lataamisen ja pitkän odottamisen tuloksena näytölle saattoi ilmestyä esimerkiksi ilmoitus ”LOAD ERROR”. Datan lukeminen ei ollut onnistunut, ja sen seurauksena ladattu ohjelma, eli esimerkiksi autopeli ei käynnistynyt. Vaihtoehtona oli koettaa uudelleen tai vaihtaa peliä. Odottaminen alkoi alusta.
Toisinaan äänipäitä piti säätää kasettiasemasta. Se paransi pelin lataamisen onnistumista. Latauskuvaa seuraamalla ja latauksesta kuuluvaa ääntä kuuntelemalla rukattiin kasettiaseman äänipääruuvia pienellä ruuvimeisselillä. Toisinaan säätöruuvista onnistui saamaan jonkinlaisen sähköiskun. Niinpä ne pelit yleensä lopulta latautuivat onnistuneesti ja päästiin kaksivärinäytöllä pelaamaan.
Mitäpä nykyteini tuumaisi, jos kännykkä, pelikonsoli tai muu vempain vaihdettaisiin silloiseen kuusneloseen? Pelin latautumisen odottaminen puoli tuntia voisi tuntua ikuisuudelta.
Bittimuseo toivottaa hyvää päivänjatkoa.
Kiitokset kuvista ja videosta / Thank you for the pictures and video:
4 thoughts on “Oletko ladannut pelejä kasetilta?”